Sähköautolatauksen termejä

Sähköauton ajoakku koostuu pienistä kennoista, jotka on auton tasapainon varmistamiseksi sijoitettu laajalle alueelle. Niitä on erilaisia. Ajoakut perustuvat yleisesti litiumioni -tekniikkaan.

Ladattavien autojen ajoakustojen takuut ovat yleensä 5–10 vuotta tai vaihtoehtoisesti kilometrimääräisiä, esimerkiksi 160 000 kilometriä. Litiumakusto ei yleensä ”lopu” yhtäkkiä, vaan sen kapasiteetti vähenee muutaman prosentin vuodessa. Akuston elinikänä käytetään yleensä sitä lataus-purkausmäärää, jonka jälkeen alkuperäisestä kapasiteetistä on jäljellä enää alle 80 %. Ajoakkujen kesto on osoittautumassa odotettua pidemmäksi. Lisäksi niiden jatkokäyttö ja kierrätys varmistavat ympäristöystävällisyyttä tiensä päässä.

Ajoakun lisäksi sähköautoissa on tuttu 12V akku apulaitteiden käyttämistä varten. Tuota pienempää akkua ladataan ajoakuista ajon aikana sekä ajoakun latauksen aikana. 

Sähkövirran perusyksikkö. Käytetään sähköautoilussa esimerkiksi ilmaisemaan latausvirran voimakkuuden tarvetta. 

Sähköautolla on monta nimeä ja lyhennettä. BEV on lyhenne battery electric vehicle:stä, joka on yhdentyyppinen sähköauto (Electric vehicle, EV).

Hyvin yleisesti englanniksi käytetty lyhenne sähköautoista, electric vehicle.

Latausteho latauslaitteilla riippuu neljästä asiasta:

• Millaisen tehon auton sisäinen laturi kykenee ottamaan vastaan. 
• Mikä on kiinteän latauslaitteen maksiteho? Latauslaitteen tehon määrää käytännössä se, millä se on johdotettu.
• Paljonko latauslaite on ohjelmoitu ottamaan verkosta eli millaisen tehon talon/kiinteistön sähköverkko ja sähköliittymä sallii? Tavallisessa omakotitalossa on yleensä 3 x 25 A tai 3 x 35 A sähköliittymä, joten latausteho joudutaan yleensä rajoittamaan 11 kilowattiin (3 X 16 A).
• Jos latauslaitteessa ei ole valmista kiinteää kaapelia, tehon määrää auton oman kaapelin paksuus sekä vaiheiden lukumäärä. Latauskaapeleissa on pieni vastus, joka kertoo kuinka suuren virran sen läpi voi ottaa.

kW eli kilowatti on tehon yksikkö. Kilowatteina (kW) ilmaistaan mm. 

• sähköauton moottorin teho
• latauslaitteen teho
• auton sisäisen laturin teho

KWh eli kilowattitunti on sähköenergian määrän mittaamisessa käytetty yksikkö. Kilowattitunteina (kWh) ilmaistaan yleensä sähköauton akun kapasiteetti.

• Akun riittävyyttä ja latausaikaa voi laskea yksinkertaisilla peruskaavoilla. 

Sähköauton kulutusta ilmaistaan kWh/100 km yksiköillä. Kun tiedetään keskikulutus ja akun koko kW:nä, on toimintasäteen laskenta keskikulutuksella helppoa. Esimerkiksi 30 kWh akku riittää 17 kWh/100 km keskikulutuksella 176 km matkaan.

Kolmivaihevirraksi kutsutaan vaihtovirtaa, jossa sähköä siirretään kolmessa vierekkäisessä johtimessa saman taajuisesti ja yhtä suurella jännitteellä. Kolmivaihevirran etuna sähköauton lataamisessa on se, että siinä rasitetaan sähköpääkeskuksen kolmea vaihetta tasaisesti. Tällöin esimerkiksi kotitalouksissa yleisestä 3 x 25A pääkeskuksesta pystyttäisiin ottamaan esim. 6 kW lataustehoa. 

Järjestelmä, jolla hallitaan latausjärjestelmän ottamaa tehoa rajoittamalla autojen ottamaa latausvirtaa tai jaksottamalla latausta.

Kuormanhallinnalla tarkoitetaan kyvykkyyttä seurata omakotitalon kokonaiskulutusta ja rajoittaa lataustehoa kokonaiskulutuksen kasvaessa liian suureksi. Omakotitalossa kuormanhallinta suojelee talon pääsulaketta, sallien kuitenkin olosuhteisiin nähden tehokkaimman mahdollisen lataamisen.

Taloyhtiöissä kuormanhallinta mahdollistaa esimerkiksi sen, että jokaiselle taloyhtiön asukkaalle saadaan latausmahdollisuus ilman, että sähköliittymän kokoa tarvitsee muuttaa. Kuormanhallinnalla valvotaan sähköliittymää tai eri osia jakelusta ja rajoitetaan tarvittaessa sähköauton latausvirtaa, niin ettei jakelu mistään kohdin ylikuormitu.

Sähköautossa ei ole tankkia, eikä siihen tankata yhtään mitään, joten ei siinä ole myöskään tankin luukkua. Sen sijaan siinä on aina jonkinlainen latausluukku, joko perinteisen tankkausluukun kohdalla tai auton etuosassa.

Pikalataus on sähköautolla matkailun ja pidempien matkojen mahdollistaja, etenkin lyhyen kantaman autoilla. Suomessa pikalatauspisteitä operoivat monet kaupalliset toimijat, valtakunnallisen lautauspistekartan löydät täältä. Pikalataaminen on lähes aina maksullista. Sähköautoilijalle on olennaista olla perillä mitä pikalatausta oma sähköauto käyttää (jos käyttää). 

Enimmäismatka, jonka sähköautolla voi ajaa täyteen ladatulla akulla. Suomeksi käytetään termiä toimintamatka. 

Sähköautoja, joissa on generaattorin lailla lisää sähköä ajon aikana tuottava pieni polttomoottori, kutsutaan range extended vehicles. Akkukapasiteetin loputtua polttomoottori tuottaa generaattorin avulla energiaa sähkömoottorille jolloin ns. toimintasäteen loppumiselle ei ole välitöntä vaaraa ja kuitenkin sähköautonmukainen ajotuntuma säilyy.

Sähköautoissa regenerointi on yksi keskeisistä kokonaistehokkuuden taustalla olevista seikoista. Sähköauto lataa moottorijarrutuksissa akkuja. Monissa sähköautoissa regeneroinnin määrä on säädettävissä. 

Regenerointi on vähäisempää kylmällä (reilusti pakkasella) olevalla sekä täydellä tai lähes täydellä akulla.

Englanninkielinen termi enimmäismatkasta, jonka sähköautolla voi ajaa täyteen ladatulla akulla. Suomen kielessä usein esiintyvää termiä toimintasäde ei suositella käytettäväksi puhuttaessa auton toimintamatkasta, koska ilmailu- ja meriliikenneterminä se viittaa enimmäisetäisyyteen, jonka alus voi kulkea tukikohdasta pois niin, että polttoaine riittää paluumatkaankin.

Suomen markkinoilla olevissa sähköautoissa on kahdenlaisia pistokkeita. Type 2 on yleinen eurooppalaisissa sähköautoissa ja Type 1 taas vanhemmissa, erityisesti japanilaisissa ladattavissa autoissa. Sähköautojen lataukseen on suunniteltu erityinen pistoketyyppi (Type 2), joka mahdollistaa peruslatauksen sekä yksivaihevirralla (valovirta) että kolmivaihevirralla (voimavirta). Type 2 mahdollistaa monipuolisen lataustehon hallinnan esimerkiksi kuormituksen tai sähkön hinnan mukaan. Type 2 on ollut pakollinen julkisissa latauspisteissä 18.11.2017 alkaen.

Voltti (V) on sähkön jännitteen yksikkö. Suomessa verkkovirran jännite on 230V. Sähköautojen moottorit käyttävät usein tätä korkeampaa jännitettä, koska siten saadaan suuremmalla kierrosalueella tehokkaasti toimiva moottori. Koska tehon kaava on A x V = kW, kasvattamalla yhtälössä jännitettä samanaikaisesti Ampeerien kanssa, saadaan aikaan nopeammin esimerkiksi 80 kW teho.

Yksivaihevirraksi kutsutaan yleisintä kotitaloudenkin pistorasiasta tulevaa sähköä. Heikkoutena tässä on se, että kotitalouksien pääkeskusten tyypillistä 3 x 25A pääsulakkeista vain yhtä rasitetaan, ja tämä taasen rajoittaa latausvirran käytännössä enintään 16-20A tasolle, riippuen siitä, kuinka paljon muuta rasitetta samalla vaiheelle on taloudessa.

Yleistermi sähköajoneuvon lataukselle, jota voidaan ohjata ulkoisen signaalin perusteella. Latausvirtaa voidaan säätää alaspäin ja ylöspäin latausta keskeytymättä.